Monthly Archives: November 2005

Nähtyyn todellisuuteen kätketyt mielen maailmat. Mutta kumpi kätkee kumman, jos ne laskostuvat yhteen, eikä ole olemassa kovaa jääkantta, jonka alta löytäisit sulan veden maailman, tai housuntaskuja jotka voisit kääntää ympäri tyhjentääksesi niiden sisällön.

Kottaraiset ovat kuuluisia siitä, että ne kokoontuvat suuriksi parviksi, jotka liikkuvat ilmassa hämmästyttävän taitavasti. Parvi kaartelee ja kääntyilee nopeasti eri suuntiin, mutta linnut eivät joudu koskaan epäjärjestykseen tai törmää toisiinsa. Kuinka monta niitä on, tuhansia, kymmeniätuhansia, ja kaikki liikkuvat kuin … Continue reading →

Kaikissa kaupungeissa on pysyviä elementtejä, kuten esimerkiksi talot ja puistot, mutta myös paljon väliaikaisia rakennelmia. Italo Calvino kääntää “Näkymättömissä kaupungeissa” nämä pysyvyyden ja väliaikaisuuden erot ylösalaisin: Kuvitteellisessa “Sofronia” -nimisessä kaupungissa on kaksi puoliskoa: toinen puoli on väliaikainen ja toinen on … Continue reading →

Pääskysen lennättämä ääni yli avaruuden, hohtavat yöpilvet, äänten läpi aistimani tuoksu,  kaikki nuo ovat eläviä arvoituksia, selittämättömän onnen lähteitä, joiden  kätkettyä syytä en pysty koskaan selvittämään.

 Arkista viehätystä voi löytää myös keskikaupungin aamuruuhkasta.

Kun pysähdyn välillä miettimään omaa elämääni, tuntuu sitä kuin seisoisin valtavan unohduksen meren äärellä. Mitkä asiat ovat ylipäänsä muistamisen arvoisia? Kun hapuilen elämäni sekalaisia vaikutelmia, muistan, miten tunsin tiettyinä hetkinä iloa, kiihkeää vihaa, rakkautta. Itse tunteisiin, niiden todellisuuteen en enää … Continue reading →